Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyhiinvaellus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pyhiinvaellus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016




Pyhiinvaellus on meillä ortodokseilla elävä perinne vielä tänäkin päivinä. Vaelletaan pyhiin paikkoihin. Paikkoihin, joissa pyhät ihmiset ovat rukoilleet ja kilvoitelleet eläessään. Heidän esikuvansa muiden ihmisten auttamisesta ja oman egon unohtamisesta innostaa meitäkin luopumaan itsekkyydestä, vihasta: kaunasta, pelosta. Jotta voisimme rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Pyhiinvaellus on siis matka, kävellen tai tietty vaikka käsifillarilla ;) Pyhään paikkaan ja samalla matka omaan sieluun ja Jumalan luo.
Pyhiinvaellusmatka sisäisesti saattaa alkaa jo paljon ennen varsinaista matkaa. Paastonajan tapaan voi rukoilla: Isä anna minun nähdä rikokseni, etten minä veljiäni tuomitsisi. Sillä kiitetty olet sinä iänkaikkisesti amen.
Rukoilu on tärkeä osa itsetutkiskelua. Fyysinen ponnistelu auttaa ajattelusta irti. Tyhjentää pään. Tässä hetkessä elämään luottaen, on hyvä tehdä matkaa.
 
 


lisen:

https://www.youtube.com/watch?v=YMsuYkzEE4o

kuuntele: https://www.youtube.com/watch?v=90V1_v7PitA

perjantai 8. huhtikuuta 2016



Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti, Camino de Santiago (espanjaksi), Way of St. James (englanniksi),  on merkittävä pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelan katedraaliin, jonne uskotaan apostoli Jaakob vanhemman haudatun.
Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka ja se on ollut olemassa jo yli tuhat vuotta.  Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi – kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen pyhiinvaellusreitin varrella on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa: yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyi niin suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jerusalemiin oli liian vaikea mutta Roomaan liian helppo päästä.

Pyhän Jaakobin reitti ei ole mikään yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreitteinä. Keskiajalla näitä teitä kuljettiin paljon. Sitten pyhiinvaellusperinne hiipui. Vain muutama pyhiinvaeltaja saapui Santiago de Compostelaan 1980-luvun alussa. Vuosikymmenen loppupuolella kävijämäärät alkoivat kasvaa, kun nykyajan pyhiinvaeltajat kiinnostuivat reitistä.

Espanjan ja Ranskan rajalta Pyreneitten vuoristosta, Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti (Camino Frances) otettiin UNESCOn maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1993. Ranskan alueella kulkevat reitit lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1998. Kummassakin tapauksessa yksi maailmanperintöluettelon kohde käsittää joukon reitin (reittien) varrella olevia historiallisia rakennuksia ja rakennelmia, jotka luetellaan kohteen selostuksessa UNESCOn sivuilla. Koko pyhiinvaellusreitin pituus on 770 km.

Pyhiinvaeltaja etsii omaa itseään, omia rajojaan, Jumalaa, kurkottaa kohti tuntematonta.



Lennän Suomesta Sandiago de Compostellan -kaupunkiin 4.5.2015. Mukanani matkustaa Hannele Rannisto, joka toimii avustajanani matkalla. Muu pyhiinvaellusseurueemme lähtee kahdella autolla ajamaan Suomesta kohti Pohjois-Espanjaa. Tähän autoilla tulevaan joukkoon kuuluu ilmeisesti: yksi sähköpyörätuolilla liikkuva, kaksi pyörätuolilla kelaavaa ja kolme kävelevää ihmistä. Asumme kaikki kaupungissa samassa suuressa asunnossa ja kierrämme 6 päivän aikana kaupungin ympäri 100 km pyhiinvaellusreitin ´jalkaisin´. Yöksi menemme aina autolla, jota joku avustajistamme ajaa, majapaikkaamme ja aamulla taas jatkamme vaellustamme paikasta, johon edellisenä päivänä olemme päässeet. Tämä 100 km reitti on tarkoitettu vammaisille ja vanhoille vaeltajille.....näin meille on kerrottu. Päivävaellusmatkaa meille kertyy 15-18 km.

Aiemmin olen tottunut lenkkeilemään käsifillarillani noin 5-8 km matkoja kerralla. Nyt valmistautuessani tälle matkalle, olen nostanut harjoittelujeni matkoja 7-10 kilometriin. Kerran viikko sitten olen myös tehnyt 15 km lenkin, aikaa tuohon meni 2 tuntia ja 50 min. Totuttelen pidempiin matkoihin, samalla kuitenkin yritän välttää rikkomasta lihaksiani ja/tai väsyttämästä elimistöäni liiaksi ennen matkaa. Haasteellista ja mielenkiintoista.