Lämpimän jälkeen tuli rankkasade
Maa lehahti kasvuun
ja puut ja kaikki yhdessä hetkessä kypsyivät
- Tai minä
jotenkin lamauduin koko päiväksi
kävin kaupassa kyllä ja
laitoin ruokaa
- Mutta
Niin kuin pitäisi kiskaista itsensä jonnekin
tästä hetkestä pois
kuin kulkeminen, tekeminen
urheilu, matkustus olisi enemmän
Täällä on niin kaunistakin
menisin kuusen sisään, oksan alle
kahlaisin kanervikkoon
työntäisin käteni mustikan varpuun
Ehkä sitten huomenna
- kun maa on kuivunut
Minun pitäisi vielä jaksaa
kertoa vanhuksista, vammaisista
kylmyydestä, kohtaamattomuudesta
Pakolaisista, jotka palautetaan
maihin, jotka meille suomalaisille
luokitellaan vaaralliseksi
Moraalin kuolemasta, typeryydestä
Haukkua hoitolaitokset, laitosruoka
ja ainakin Helsingin kuljetuspalvelut
Ystäväni, Ystäväni
Tartu minua kädestä kiinni
Katso minuun
Usko
.... toivoa on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteistasi :)