maanantai 30. toukokuuta 2016

Jumalainen tuoksu ......





Hoitolaitoksessa ihmiset makaavat sängyissä
vuosia .... vuosikymmeniä....
sukupolvesta toiseen
           Tai ei ..ei
                         kuolivat nuorempina isoisien ja isoäitien isät ja äidit
                         sairauksiin, nälkään ja sotiin

Nyt on Ullan, kummitätini vuoro
                                           jatkaa tätä ylvästä kulttuuriperinnettä
Hieno kansakunta
                          .... pohjoismainen hyvinvointivaltio



Mitä sitten meidän omaisten, hoitajien, päättäjien
vastuuntunnolle, empatialle tapahtuu
                         Millä selitämme tämän
                          suljemme silmät ja sydämen
                           toistelemme ei ole vaihtoehtoja, ei rahaa, ei resursseja ei ei ei

                        Lääkärit tietää, kyllä ne hoitavaa

                        Vaikka näemme ettei se ole totta
                        Mutta silloin pitäisikin ottaa vastuu
                        Tehdä jotain .... kuulla vanhusten vaikerrus


                        Usko minua ystäväni
                                minä olen kokenut tämän
                                elän sitä koko ajan ...... ja kuuntelen


                Se suurin este muutokseen, parempaan on sisällämme    
       




                                            
Autossa sanoin, että olisi voitu ostaa vielä kukkasia
                                                    ....  jäätelön lisäksi

     Sanna kiersi liikenneympyrän ympäri, koko kierroksen:
                   Tiedän hyvän kielojen kasvupaikan,  ne on varmaan nyt kukassa

Käytävästä, hyllyltä löydettiin kaunis malja kieloille

Sanna nosti Ullan istuvaan asentoon sängyssä
 
 ja minä             
        
 syötin Ullalle jäätelöä ja juttelin niitä näitä
 yksikseni monologina
         .... kymmenen vuotta laitoksessa
                      ilman ohjattua toimintaa
                           hiljentää puheliaammankin
                                                karjalaisnaisen

Sitten Sanna antoi kukat Ullan tärisevään käteen

      Kieloja........ sanoi Ulla
                                       ja haisteli niitä silmät kiinni

                       Jumalainen tuoksu ... hän henkäisi
                                      
        Jumalainen tuoksu

Minä nieleskelin  - tätä pyhää hetkeä

        Tajuan ettei hän ollut kymmeneen vuoteen
               haistanut kielon tuoksua ja mietin mitä muuta
                                                   .....mitä muita tuoksuja
                                      voisin tuoda tänne ilahduttaakseni

         Juhannuksena tuodaan koivu..... sanoi Sanna

               Nauroin helpottuneena siitä, että tämä avustajani tajusi tämän kaiken
                 ja ajattelin huvittuneena hoitajien ilmettä. ... kun me koivun kanssa


           Voimistuneena tästä tartuin puhelimeen ja tilasin sen jalkahoitajan
                   .          ... nuo Ullan vuosia leikkaamatta olleet kynnet täytyy hoitaa
                                                                                                           
 
Jos en minä ....niin kuka ja ........nyt heti!



                














3 kommenttia:

  1. Sait mut itkemään, kiitos <3

    VastaaPoista
  2. Varmasti ilahdutti tuttu tuoksu.
    Jumalainen on osuva kuvaus.
    Voimia koivun kantoon ja muutenkin.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, luonnon tuoksut, tutut, metsästä, lapsuudesta, tavallisesta arjesta ovat niin tärkeitä. Voikun meidän kaikki vanhukset vietäisiin kesällä ulos säännöllisesti. Sängynkin voisi työntää parvekkeelle tai pihalle. Talvellakin ulkona pistäytyä. Ja sitten viedään noita kukkia luonnosta, kuusia ja muita puita ;) sinne sänkyyn haisteltaviksi ja maisteltaviksi ;) Kauniita kesäpäiviä Timo ja Kaisa

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteistasi :)