Asun Vuoksen rannalla. Virtaava vesi näkyy ikkunastani. Nyt keväällä ennen pensaitten ja puiden lehtien tuloa näen hyvin veden liikkeen olohuoneesta ja pienestä keittiöstä.
Joka aamu olen lumoutunut näkymästä. Illalla auringon laskiessa katselen taivaan värien vaihtumista punaiseksi, oranssiksi, siniseksi tai violetiksi. Tähdenlentoja näen joskus tai sateenkaaren pätkän. Vesilinnut kalastavat Vuoksessa, merimetsot talvella, nyt lokit.
Vuoksen molemmilla puolin ihan asuntoni läheisyydessä on kirkko. Tällä puolella oma ortodoksinen kirkkoni ja tuolla puolen luterilainen kirkko. Kirkonkellojen soitto kummastakin kuuluu kotiini.... Hyvät energiat, niin kuin naapurini sanoi, kun muutin tänne puolitoista vuotta sitten.

Minä haaveilen, haaveilen muuttavani lämpimään maahan, kokonaan......sitten kun tämä työni, komennukseni, elämänvaiheeni, täällä virran varrella on tehty. Viisi vuotta tai kymmenen ... taivas tietää. Tänään haaveilen tästä tiiviisti, kun kylmä tuuli puhaltaa kauluksestani sisään matkalla vanhempieni luo. Skootterilla ajaminen parin asteen lämpötilassa saa täällä asumisen tuntumaan silkalta hulluudelta.

Älkää ymmärtäkö väärin.... minä pidän tästä paikasta. Kauneudesta, luonnosta, hiljaisuudesta ja siitä, että voin tavata vanhempiani. Pidän Eevasta ja Sannasta ja monesta ihmisestä täällä. Viihdyn kirkossamme. Ja Invalidiyhdistys valitsi minut puheenjohtajakseen ihan samantien kun saavuin. Minä nyt kuulun tänne. ..............Silti uneksin silmät auki näinä kylminä kevätpäivinä.


Äitini voi tänään hyvin. Hän hymyilee ja vaikuttaa rentoutuneelta ja puhuu paljon.

Lymfaterapia on tuonut toivoa, helpottanut hänen jalkansa turvotusta ... sen jalan, joka vielä on jäljellä. Toinen jalka amputoitiin puolitoista vuotta sitten.... juuri, kun saavuin tähän kaupunkiin, kuin tilauksesta .... tueksi, avuksi.
Eläköön lymfa .... eläköön taitavat parantajat, eläköön pitkä tukisukka....eläköön ihmisen kyky sopeutua ja toipua.

Isä on tehnyt maksakastiketta ja salaattia
                       .... lapsuuden kotiruokaa

                      Ikuisuuden olin maailmalla
                                      35 tai 37 vuotta
                                            en olisi voinut jäädä silloin
                                                         ja nyt olen täällä .......läsnä